Rahoituksen näkökulmat
- Eveliina Niva: Näkymiä yritysyhteistyöhön kulttuurialalla
- Dimitra Sidiropoulou-Salo: Monitaideprojektin apurahojen hakuprosessi
Eveliina Niva: Näkymiä yritysyhteistyöhön kulttuurialalla
Sponsorointi, yritysyhteistyö, brändikumppanuus, yritystuki, kaupallinen yhteistyö, kumppanuusmyynti, lahjoitus, palveluvaihto - rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta onko yritysmaailman ja kulttuurialan yhteinen lapsi vain kaukainen haave, kaukaa kierretty kauhukakara vai kenties molempien kullannuppu. Tarkastelen yritysmaailman ja kulttuurialan suhdetta tavoitteena hahmottaa pienten ja keskisuurten tapahtumien roolia yritysyhteistyön kentällä. Hain aineksia aiheen käsittelyyn kulttuuritapahtumien yritysyhteistyöhön ja kumppanuushankintaan erikoistuneen brändi- ja markkinointiasiantuntijan suunnalta sekä urheilumaailmasta kulttuurin rinnakkaisalana, jossa yritysyhteistyöllä on pidemmät ja syvemmät juuret. Ehkä kulttuuriala voi oppia jotakin vaikkapa jalkapalloseuralta.
Artikkelin pyrkimyksenä on hahmottaa, millaisia yhteistyön muotoja kulttuurin ja yritysmaailman välillä on, ymmärtää, mikä yhteistyössä on oleellista ja etsiä konkreettisia keinoja myös pienille ja keskisuurille kulttuuritoimijoille yritysyhteistyön virittämiseen. On kiinnostavaa myös tarkastella mistä ollaan tulossa, mihin menossa ja missä ollaan nyt näiden kahden maailman yhteiselossa. Palataanpa siis hetkeksi kulttuurialan ja liike-elämän alkulähteille ja kehitysaskeliin.
ALATI KEHITTYVÄ YRITYSYHTEISTYÖ
 |
| Bättre folk festivaali 2024. Kuva: Eveliina Niva |
Urheilua sen sijaan tuettiin ensimmäisiä kertoja vasta 1800-luvulla, kun australialainen tarjoilupalveluliike Spiers&Pound maksoi englantilaisen krikettijoukkueen kiertueen kustannukset. Yhdysvaltojen olympiajoukkue toi tuhat korillista Coca-Colaa Amsterdamin olympialaisiin vuonna 1928 ja 60-luvulla sponsorointi levisi konsertteihin ja televisioon. (Romu 2013, 8.)
Olemme siis yhtä aikaa sekä ikivanhan että aina vaan tuoreen ja alati muuttuvan ilmiön äärellä. 2000-luvun vaihteessa puhuttiin vielä yleisesti sponsoroinnista, vaikkakin käsite on ollut kautta aikojen vaikeasti määriteltävä. Oesch käsitteli aihetta Taiteen keskustoimikunnan julkaisussa 2000-luvun alussa ja totesi jo silloin sponsoroinnin muuttuvan jatkuvasti samassa tahdissa kun mukaan tulee uusia yrityksiä ja kulttuuritoimijoita, jotka kehittävät uusia yhteistyömuotoja. Oeschin mukaan sponsori ja kohde voivat periaatteessa päätyä nimittämään sponsoroinniksi melkein mitä tahansa yhteistyömuotoa, jos molemmilla on samanlainen näkemys sen sisällöstä. (Oesch 2002, s. 65-66.)
Terminä sponsorointi ohjaa ajatuksen ennemminkin urheilun kuin kulttuurin suuntaan ja viittaa käsitteenä johonkin vanhaan ja perinteiseen yhteistyömalliin. Näillä linjoilla on myös jalkapalloseura AC Oulun toimitusjohtaja Jani Kotikangas. “Meillä puhutaan kumppanimyynnistä. Minulle sponsoriraha tarkoittaa enemmän sitä, että se on vähemmän vastikkeellista. Sitä annetaan odottamatta, että se olisi omaa liiketoimintaa hyödyttävää.” (Kotikangas 18.10.2024.)
Myös yli kaksikymmentä vuotta musiikki- ja tapahtuma-alalla brändirakennuksen ja markkinoinnin parissa työskennellyt Ylläs Eventsin Piia Sarajuuri mieltää sponsoroinnin menneen talven lumiksi. Hän ei käyttäisi sponsorointi -sanaa kulttuuripuolella, vaan puhuisi ennemminkin brändiyhteistyöstä, brändikumppanuudesta tai kaupallisesta yhteistyöstä - muodosta josta hyötyvät molemmat osapuolet. Sponsoroinnin hän liittää enemmän urheilumaailmaan, tukemiseen ja vaikka logonäkyvyyteen, jota urheilussa on brändiyhteistyön lisäksi. (Sarajuuri 10.10.2024)
YHTEISTYÖN MUODOT
Sen sijaan, että takerruttaisiin terminologiaan ja sen eläväiseen luonteeseen, kiinnostavampaa lie keskittyä yhteistyön sisältöön ja muotoihin, jotka nekin ovat muuttuneet ajan ilmiöiden mukana. Mitä yritysyhteistyö tarkoittaa yleishyödyllisessä toiminnassa kuten urheilu, taide, kulttuuri, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sosiaalinen hyväntekeväisyys?
Oeschin mukaan elinkeinoelämän perinteisiä tieteen ja kulttuurin rahoittamisen väyliä ovat lahjoitukset ja mesenaattitoiminta, joihin ei liity taloudellisia tai kaupallisia tavoitteita. Tuen antaja ei myöskään pyri niiden avulla muokkaamaan omaa julkisuuskuvaansa tai hyödyntämään niitä omassa toiminnassaan. (Oesch 2002, 9)
Lahjoitukset ja erilaiset yritystuet ovat edelleen elintärkeä ja yleinen yhteistyön muoto niin urheilussa kuin kulttuurissakin. Etenkin pienet ja paikalliset toimijat mahdollistavat toimintaansa alueen yritysten yhteiskuntavastuuseen ja hyväntahtoisuuteen nojaten. Rahallista tukea voidaan tarjota vaikka näkyvyyttä tai vapaalippuja vastaan tai lahjoittamalla tuotteita, tiloja tai palveluita toiminnan mahdollistamiseen.
“Kulttuuritapahtumissa kumppanuus on lähtenyt ehkä siitä, että on tarvittu paikallisia firmoja vaikka lavojen rakentamiseen ja on sovittu yhteistyöstä. Se on lähtenyt tarpeesta. Festivaalit tarvitsevat edelleen niitä kumppaneita, joiden kanssa rakennetaan infraa ja tehdään mahdolliseksi tapahtumaa.” (Sarajuuri 10.10.2024)
 |
| OLS15 edustusjoukkue 2024. Turnausvoiton riemua. Kuva: Eriika Hiltunen |
Urheilumaailmassa kumppanuustoiminta lähtee alusta asti. Monissa lajeissa lapsen harrastusmaksut voivat olla satoja euroja kuukaudessa ja ilman tukea ajauduttaisiin helposti jonkinlaiseen luokkayhteiskuntaan, jossa vain rikkaiden lapsilla on mahdollisuus harrastaa. Sellaista maailmaa Kotikangas ei monen muun tavoin halua, vaan toivoo, että yrityksissä, joiden arvoissa puhutaan yhteiskuntavastuusta, vastuu tarkoittaisi myös tekoja ja todellista halua pitää huolta omasta toimintaympäristöstä yhteiskunnallisesti. (Kotikangas 18.10.2024)
Näkyvyys-sana vilahtaa usein yritysyhteistyön yhteydessä ja se vaikuttaisi pelaavan merkittävää roolia lähes kaikissa yhteistyön eri muodoissa, oli kyseessä sitten hyväntekeväisyys tai kaupallinen yhteistyö perinteisestä mainosmyynnistä imagon kasvattamiseen. Näkyvyyttä voidaan hyödyntää ja paketoida tilanteen, tarpeen ja toiveiden mukaan. Perinteiseen tapaan mainostaja ostaa näkyvyyttä ja saa nimensä esille mahdollisimman isolla ja mahdollisimman useasti. (Oesch 2002, 19) Mainostamisella on edelleen oma paikkansa kumppanuuksissa. “Joillekin me voidaan olla merkittävin mainostamisen kanava. Seuraajamäärät somekanavissa yhteensä kuitenkin kymmenissätuhansissa.” (Kotikangas 18.10.2024)
Brändiyhteistyössä näkyvyydellä on kuitenkin monitasoisempia merkityksiä. Kuten Kotikangas kiteyttää - ollaan oikean asian ympärillä näkymässä. Sarajuuri korostaa myös, että yrityksille ja brändeille, jotka haluavat näkyä kulttuuritapahtumissa, on hyvä pystyä tarjoamaan valmis idea ja perusteet, miten yritys hyötyy panostamalla rahaa kulttuuritapahtumassa näkymiseen ja samalla tapahtuman tukemiseen. (Sarajuuri 10.10.2024)
Yhteistyön kentällä vaikuttaa siis pelaavan ainakin kolme ydintekijää: yhteiskuntavastuullinen tukeminen, näkyvyys ja hyöty. Yhteistyö voi painottua mihin päätyyn tahansa. Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin yhteistyön hyötykulmaa, jossa pelataan kaupallisilla ehdoilla.
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
“Sponsoroinnilla halutaan vahvistaa yrityskuvaa, sillä haetaan yritykselle hyvää imagoa ja yleistä hyväksyntää tekemällä yrityksen nimeä tunnetuksi hyvien asioiden yhteydessä. Toiminnalla pidetään yllä ja vahvistetaan yhteyksiä omiin asiakasyrityksiin, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tärkeäksi katsottaviin sidosryhmiin sekä omaan henkilökuntaan. Tämä tapahtuu hankkimalla varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolelta omaan käyttöön jonkun toisen mielikuva ja siihen liittyviä ominaisuuksia tai arvoja. Liike- ja suhdetoiminnallisiin, yrityskuvallisiin ja henkilöstöön kohdistuviin päämääriin pyritään molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Yrityksen kannalta sponsorointi on suunnitelmallista, budjetoitua toimintaa, josta se edellyttää saavansa selkeää vastinetta.” (Oesch, 2002. s. 66.)Kun tullaan kaupalliseen yhteistyöhön, niin haetaan sitä, että molemmat hyötyvät. Sarajuuren mukaan, yhteistyön kulma pitää olla siinä, että kohderyhmä on oikea ja sopii kyseiselle brändille tai yritykselle, jotta se hyötyy siitä, että tulee festivaalille. Festivaali saa sitä kumppanuudesta tietysti rahaa, mikä on tärkeää, jotta saadaan tapahtuma toteutettua. (Sarajuuri 10.10.2024) Myös Kotikankaan näkee, että kumppanuusmyynnissä pitää selkeästi miettiä, miten se hyödyttää kumppania. Kumppanuuden tulisi tukea liiketoimintaa, parantaa näkyvyyttä ja kasvattaa sitä kautta liiketoimintaa. (Kotikangas 18.10.2024)
Kaupallisen yhteistyön raamit tuntuvat olevat jokseenkin selvät ja muuttumattomat puhutaanpa siitä millä vuosikymmenellä, termeillä tai alalla tahansa. Yhteistyössä haetaan tahojen yhteisiä intressejä molempia hyödyttävällä tavalla. Mutta onko kaupallinen yhteistyö erilaista urheilussa ja kulttuurissa?
“Pidän hyvinkin samankaltaisina näitä kahta. Suurin ero on siinä systematiikassa ja ammattimaisuudessa. Toista hoitaa palkkatyössä olevat, toisia pyörittää talkoolaiset ja kyselee tuttuilta, jos nyt karrikoi.” (Kotikangas 18.10.2024)
Kulttuuriala laahaakin urheilun perässä kaupallisessa ammattimaisuudessa edelleen. Syynä voi olla se, että kulttuurialalla on totuttu nojaamaan julkiseen tukee ja avustuksiin. Toisaalta toimijoilta yksinkertaisesti puuttuu resursseja ja osaamista yritysyhteistyön rakentamiseen ja ylläpitoon. Apuun ovat onneksi saapuneet kumppanuuksiin erikoistuneet palveluntarjoajat. 90 -luvulla aloittivat ensimmäiset kulttuuriin erikoistuneet sponsoroinnin välitystä harjoittavat yritykset, joilla oli molempien osapuolten tarpeiden ja toimintakulttuurin tuntemusta. (Oesch, s. 38)
Ammattimainen kumppanuusmyynti on sittemmin kehittynyt ja päivittynyt vastaamaan yritysten ajankohtaisia tarpeita. Alansa ammattilaisena Piia Sarajuurella onkin selvät sävelet, miten homma nykyään toimii. “Kohderyhmä ja kävijäprofiili ovat tosi tärkeät. Ensin katsotaan, mikä on tapahtuman kohderyhmä ja keitä ovat sen kävijät. Yleensä on tiedossa kohderyhmät, ikähaarukat, mistä päin Suomea yleisöt tulevat ja mitä tekevät. Festivaalit tekevät kävijäkyselyjä, joista selviää sellaisia pieniä vinkkejä, minkä tyyppisiä kumppanuuksia sinne kannattaa ruveta haalimaan. Mietitään, millä tuotteilla, palveluilla ja yrityksillä tulee hyvä brand match tämä kohde- ja kävijäryhmän kanssa. Tiedetään mitä siellä festivaalialueella voi tehdä tai ei voi tehdä ja tarjotaan erityyppisiä toteutuksia brändille. Ideoidaan, keskustellaan ja luodaan konsepti, jota tarjotaan kumppanille. Valmis idea on helpompi ostaa ja siinä luovuudella on vain taivas rajana.” (Sarajuuri 10.10.2024)
AC Oulussa kumppanuuksista vastaa toimitusjohtaja Kotikangas itse ja yhteistyökumppaniverkoston ylläpitäminen, kasvattaminen ja yhteistyösopimusten solmiminen ovatkin tärkein yksittäinen työtehtävä hänen työssään. Mutta mitä kaikkea kaupallinen yhteistyö tai kumppanuus tänä päivänä tarkoittaa? “Verkostoituminen, jota meidän kautta tapahtuu - sitä minä meidän kumppanuuksissa paljon painotan. Siellä on kuitenkin joukko, joilla on jo jotakin yhteistä ja heidän on helppo verkostoitua ja sitä kautta kasvattaa omaa liiketoimintaa. Halutaan myös yhteenkuuluvuutta tai johonkin kuulumista, eksklusiivisuutta, että päästään johonkin sisäpiiriin ja saadaan vaikka vähän ennakkotietoa. Odotuksena on, että kumppanuuteen sisältyy myös jatkuvaa jälkimarkkinointia eli kumppanisuhteen huoltoa. Näiden merkitys on koko ajan kasvamassa.” (Kotikangas 18.10.2024)
“Kulttuuritapahtumassa jalkaudutaan ihmisten joukkoon brändinä. Festivaali on sellainen helppo tapa brändeille kohdata ihmiset iloisen juhlinna keskellä. Se ei mene liian tyrkyttämiseksi tai mainosmaiseksi kun siellä pystytään olemaan rennosti mukana. Isoilla brändeillä voi olla ihan strategiaan kirjattu, että ollaan mukana festivaaleilla. Voi olla, että niillä on valmiina kaikki, vaikka oma valmiiksi suunniteltu promopiste, jonka he tuovat paikalle itse.Yleensä kumppanuuksiin sisältyy myös se, että yrityksellä on oikeus viestiä kumppanuudesta omissa kanavissaan, joka voi tarkoittaa vaikka sitä, että ne arpoo muutaman lipun festivaaliin.” (Sarajuuri 10.10.2024)
Yritykset hakevat myös valmiita konsepteja, joilla huomioida omia asiakkaitaan, yhteistyökumppaneita tai henkilöstöään. AC Oulu tarjoaa mm. otteluisännyyksiä ja jalkapallokouluja. Kotikankaalle merkityksellisiä kumppanuuksia ovat olleet sellaiset, jotka ovat pystyneet tuottamaan lapsille jalkapallokouluja. “Meillä on oma kamppanja #emmekiusaa ja kaikki ne, jotka ovat olleet sitä tukemassa ja mahdollistamassa ovat todella merkityksellisiä, koska sen kautta myös me voimme kanavoida hyvää taas muuhun yhteiskuntaan.” (Kotikangas 18.10.2024)
Myös tapahtumissa on tehty kampanjoita, joissa mukana on sekä yritys, hyväntekeväisyysjärjestö että festivaali. “Tehdään kulttuuritapahtuman ja yrityksen kanssa yhdessä jotain vastuullista ja tuodaan esiin jotakin valittua hyväntekeväisyys -teemaa.” (Sarajuuri 10.10.2024)
Vastuullisuus ja hyvän tekeminen taitavat siis kulkea lopulta ihan sulassa sovussa kaupallisten intressien rinnalla. “Urheilu mielletään terveyttä edistäväksi toiminnaksi. Se kannustaa ihmisiä liikkumaan, tuo positiivista sisältöä ihmisten elämään, edustaa tervehenkisyyttä. Sellaisten asioiden taakse yritysten on helppo mennä ja ostaa ne arvot. Kun ollaan mukana, niin kerrotaan, että me välitetään tällaisista asioista.” (Kotikangas 18.10.2024)
PIENEMPIEN MAHDOLLISUUDET KUMPPANUUKSIIN
Suomi, tuo yhdistysten luvattu maa on pullollaan pieniä ja keskisuuria taide- ja kulttuuritapahtumia, joita pyöritetään pääosin yhdistysten talkoovoimin, avustuksilla ja lipputuloilla. Sarajuuri ja Kotikangas pyörittävät jokseenkin isoja konsepteja ja herääkin epäilys, onko pienemmillä toimijoilla mitään mahdollisuutta tällaisiin kaupallisiin kumppanuuksiin. “Kyllä isot brändit voivat lähteä pienempiinkin tapahtumiin ihan mielellään. Se voi olla heillekin välillä helpompi, kun tuotanto ja toteutus ei ole niin kallis. Päästään vähemmällä rahalla johonkin pienempään, kivaan tapahtumaan, jossa on kuitenkin oikeaa kohderyhmää. Ei se ole poissuljettu.” Sarajuuri kannustaa. Ihan noin vain kumppanuuksia ei kuitenkaan synny, vaan pohjatyö täytyy tehdä, on toimija minkä kokoinen tahansa.
Kumppanuusmyynti ei voi olla sivujuonne jossain, eikä sitä voi tehdä puolivillaisesti ja ohimennen, vaan sen pitää olla suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Siihen pitää varata riittävästi aikaa ja oikeita ihmisiä, painottaa Kotikangas. Kumppanuuden pitää olla tuotteistettua, eikä siinä aina mennä kulttuuri edellä. (Kotikangas 10.10.2024) Molemmat haastateltavat mainitsevat tismalleen samat peruskysymykset, joihin toimijalla täytyy olla selkeä vastaus: mitä tehdään, miksi ja kenelle.
“Mietitään tapahtuman profiili: ketä siellä käy, mitä ohjelma on, miksi ihmiset tulevat sinne, minkä ikäisiä ne suunnilleen on. Siitä pystyy tekemään kävijäprofiilin. Voi miettiä valmiiksi mitä voin tarjota kumppaneille. Onko se logonäkyvyyttä tai vaikka lavan vieressä yrityksen mainos tai voinko antaa lippuja, onko somekanavat sellaiset, joissa voi nostaa kumppaneita esiin. Mietitään työkalut, joita voi tarjota yritykselle. Ei mennä vaan käsi ojossa, että annatteko rahaa.” (Sarajuuri 10.10.2024)
Yritysyhteistyö, kumppanimyynti, sponsorointi ja kaupallisuus ylipäänsä voi alkuun tuntua kulttuurialan ihmiselle vaikeasti lähestyttävältä, vieraalta ja jotenkin vastenmieliseltä. Kummastakaan haastattelusta ei kuitenkaan välity lainkaan vastahakoisuutta aihetta kohtaan, päinvastoin. Molemmat vaikuttavat suhtautuvan työhönsä varsin intohimoisesti. Kumppanuustyössä on pakko olla jotain hyvin palkitsevaa.
“Yritysyhteistyötä tehdää, jotta sillä saadaan rahoitusta ja näkyvyyttä. On tärkeä tunnistaa ja hyväksyä, että ilman heitä ei voisi olla meitäkään. Minun tärkein tehtävä on saada muut onnistumaan. Koen, että olen tärkeällä asialla.” (Kotikangas 18.10.2024)
“Tämä on ihmisbusinesta vaikka onkin kaupallista tekemistä ja omat hankitut verkostot on tosi tärkeässä roolissa. Minun mielestä sen on tässä juuri parasta, että ei ole valmiita alan normeja tai raameja, vaan mielikuvitus ja luovuus on vain rajana. Joskus, mitä hullumpi idea, sitä paremmin se menee läpi.” (Sarajuuri 10.10.2024)
Nämä kaksi ammattilaista saavat yritysyhteistyön kuulostamaan aivan mahdolliselta, suorastaan innostavalta. Joskaan siihen ei ole mitään selkeitä, valmiita raameja, niin eipä ole toisaalta rajoituksiakaan, joten jos pienemmät toimijat viitsivät istua hetkeksi alas ja miettiä konseptit kuntoon, niin vain taivas on rajana. Onko todella näin? Kokeilemalla se selviää!
LÄHTEET
Romu, M. 2013. Kulttuurisponsoroinnin tulevaisuuden haasteet. Mallia urheilulta. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, kulttuurituotannon koulutusohjelma. Luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58161/Maija_Romu.pdf;jsessionid=5F2B67A224D2BB319A0F7F17497F9237?sequence=1. Luettu: 30.10.2024.
Oesch, P. 2002. Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö - kehitys ja käytännöt. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 25. Taiteen keskustoimikunta. Nykypaino. Helsinki.
Sarajuuri, P. 10.10.2024. Yrittäjä. Ylläs Events Oy. Haastattelu. Etäyhteys.
Kotikangas, J. 18.10.2024. Toimitusjohtaja. AC Oulu Oy. Haastattelu. Puhelinkeskustelu.
**********************************************************************************
Dimitra Sidiropoulou-Salo: Monitaideprojektin apurahojen hakuprosessi
MONITAITEILIJA PALVELUKSESSANNE
Olen Dimi Salo, Oulussa asuva suomalais-kreikkalainen laulaja-lauluntekijä, studio- ja livemuusikko, kirjailija ja musiikkitoimittaja. (Salo 2024.) Musiikkipedagogin töistä olen toistaiseksi tauolla keskittyääkseni luovaan työhön, taiteen tekemiseen.
Viimeisimmässä taideprojektissani laajensin osaamistani musiikintekijän ja muusikon roolista proosan kirjoittamiseen – Sopivanlaiset-albumi ja -romaani julkaistiin maaliskuussa 2023, ja niistä muodostettua musiikkinäytelmää esitettiin Oulussa kesäkuussa 2024 Oulun ylioppilasteatterin toimesta. (Kauppinen 2024.) Tällä hetkellä koen vahvasti, että monitaiteilijuus, eri taiteenlajien välinen sekatyöskentely, on minun juttuni. Työskentelyäni eri taidemuotojen välillä ja keskenään ei voi erottaa toisistaan, vaan taiteeni syntyy taidelajien yhteistyönä.
Artikkelini käsittelee apurahojen hakemista monitaidetuotannolle Koneen Säätiön Metsän puolella -hausta sekä Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastolta syksyllä 2024. Minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on, mitä tulisi ottaa huomioon? Minkälaisia eriäviä sääntöjä näillä kahdella haulla on? Täytyykö ensimmäistä, Metsän puolella -haun hakemusta ja liitteitä, muuttaa paljonkin Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahaston hakua varten?
INSPISTÄ METSÄSTÄ
Elo-syyskuussa 2024 suunnittelin metsäaiheisen monitaideprojektin Koneen Säätiön Metsän puolella -haun innoittamana. (Koneen Säätiö 2024, a.) Olin jo pitkään pohtinut, että haluaisin tehdä projektin luontoon ja metsään liittyen, ja Metsän puolella -hausta lukiessani sain ison kipinän. Luontosuhteeni on syvä ja vahva, vaikkakin juuri nyt ruuhkavuosien keskellä en ehdi kuin lähipuistoon, rannoille ja silloille jokea katselemaan. Luonto inspiroi, avaa kaikki aistit – hoitaa, tukee, virkistää, rauhoittaa ja parantaa. Arvostan ja kunnioitan luontoa suunnattomasti.
 |
| Kiviä halaamassa Etelä-Lapissa syyskuussa 2020. Kuva: Jarkko Tervola |
En tule tässä artikkelissa paljastamaan monitaideprojektistani kovinkaan paljoa, koska idean ja sisällön tulee pysyä omanani. Jos saan projektilleni apurahan, ja pääsen työskentelemään sen parissa, voin antaa väliaikatietoja... Mutta ennen kuin sellainen onni käy, parempi olla huutelematta.
Olen 2 vuotta kestävän monitaideprojektin pääasiallinen työntekijä. Lopputuote sisältää musiikkia, kirjallisuutta ja valokuvia. Sisältö saattaa toki muuttua ja jalostua, jos avustusta ei myönnetä vielä tänä syksynä. Tämä on täysin normaalia alallani.
Koneen Säätiö julkisti Metsän puolella -aloitteensa kesällä 2023. Rahoituksen haku on jatkuva ja hakemuksia voi lähettää vuoden ympäri. Päätökset rahoituksista tehdään kolme kertaa vuodessa. Vuonna 2023 Koneen Säätiö myönsi rahoitusta reilut 55 miljoonan euron edestä, josta Metsän puolella -aloitteen myönnöt olivat 4 936 500 euroa, eli 9 prosenttia kokonaismyönnöstä. (Koneen Säätiö 2024, b.)
Säätiön nettisivuilta ei löytynyt tietoa, miten Metsän puolella -rahoitus on jakautunut
taiteen, tieteen, muun kulttuurityön välillä.
YKSI HANKE, KAKSI HAKUA
Koneen Säätiön Metsän puolella -kohdehaun apurahat, joita on haettu syyskuun loppuun 2024 mennessä, julkistetaan joulukuun alussa 2024. Apurahoja yli vuosikymmenen hakeneena, pettymyksiä ja onnistumisiakin kokeneena tiedän, että niitä kannattaa hakea aktiivisesti useasta paikasta projektin eri tarkoituksiin. Olen saanut apurahoja aina 700 eurosta suurimpaan tähän asti saamaani, 30 000 euroon saakka.
Tänä syksynä haen Metsän puolella -kohdehakuun tekemälläni tuotantoidealla myös Suomen Kulttuurirahaston lokakuun haussa. Keskusrahaston apurahahaku on lokakuussa 2024, loppuen 31.10. Apurahojen saajat ovat selvillä tammikuussa 2025. (Suomen Kulttuurirahasto 2024, a.)
Vuonna 2023 Kulttuurirahaston Keskusrahaston lokakuun haussa apurahoja myönnettiin 1078 kappaletta. Taiteen prosenttiosuus euroista oli 39. Kulttuurirahasto jakaa paljon apurahoja koko- ja monivuotiseen apurahatyöskentelyyn. Vuonna 2024 kokovuotisen apurahan sai 460 henkilöä, joista monivuotisena työskentelemään pääsi 168. (Suomen Kulttuurirahasto 2024, b.) Kulttuurirahaston sivuilta ei löydy tietoa monitaiteen osuudesta myönnetyissä apurahoissa.
 |
| Rauhoittava iltapäiväkävely hämärtyvässä Oulussa joulukuussa 2023. Kuva: Dimi Salo |
MONIVUOTISTA MONITAIDETTA
Olen kaksi vuotta kestävän monitaideprojektin pääasiallinen työntekijä. Projektin lopputuotteet sisältävät musiikkia, kirjallisuutta ja valokuvia. Apuraha koostuu henkilökohtaisesta työskentelyapurahasta, matkakuluista, materiaali- ja laitehankinnoista sekä ostopalveluista. Koneen Säätiö kertoo kannustavansa pitkäjänteiseen ja monivuotiseen työskentelyyn. Säätiö suosittelee hakemaan kerralla koko rahoituksen, ja näin myös tein.
Suomen kulttuurirahaston keskusrahastosta haetaan monivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden summa, ja tämän jälkeen ja kaiken toteutuessa sovitusti, voi
hakea seuraavan vuoden summaa. Kumpaankin hakemukseen vaaditaan hakijan tiedot, aihe, oma esittely, haussa olevat muut apurahat, saadut apurahat (kolmen viime vuoden ajalta), työsuunnitelman tiivistelmä. Liitteiksi Koneen Säätiö tarvitsee ansioluettelon ja portfolion, tarkemman työsuunnitelman ja budjetin. Kulttuurirahasto tarvitsee liitteiksi ansioluettelon, tarkemman työsuunnitelman ja tulo- ja menoarvion. Molempiin hakemuksiin voi lisätä linkkejä esimerkiksi kotisivuille tai soivaan materiaaliin.
METSÄN PUOLELLA -HAKU
Koneen Säätiö pyytää ennen esittelyä listaamaan tärkeimmät suoritetut tutkinnot. Hankkeen nimen ja apurahan lyhyen esittelyn jälkeen kysytään hankkeen tyyppiä ja sitä, mihin taidealaan tai -aloihin projekti liittyy. Hankkeeni tyyppi on taidehanke ja se liittyy muun muassa musiikkiin, lauluntekoon ja kirjallisuuteen. Nämä taidealat kirjoitetaan itse, niitä ei ole annettu valmiiksi. Huomaan, että koska apurahahakemuksen tiivistelmä julkaistaan Koneen Säätiön sivuilla, jos apurahan saa, sen kirjoittaminen aiheuttaa paineita ja päänvaivaa. Tiivistelmä on erittäin tärkeässä asemassa siinä, jatkaako arvioija lukemista liitteisiin saakka.
Tämän jälkeen kysytään projektiin liittyviä avainsanoja tai -käsitteitä. Projektissani näitä ovat esimerkiksi metsä- ja luontosuhde. Avainasanat ja -käsitteet keksitään itse. Hieman myöhemmin pyydetään myös arvioimaan itse, minkä alan arvioijat voisivat parhaiten hanketta arvioida. Laatimani järjestyksen perustelen sillä, että minulla on ensimmäisestä eli musiikista eniten kokemusta ja näyttöä tähän mennessä. Valinnat tehdään annetuista arvioijaprofiileista.
Jos hakee työskentelyynsä apurahaluokkaa 2 tai 3, hakemuksessa pyydetään sille perustelua. Hain luokan 2 apurahaa laajan ja monipuolisen, 15-vuotisen työkokemukseni perusteella. Ilmoitetaan, miten ja millä prosentilla työtä tehdään työskentelyvuosina. Jos haetaan kuukausiapurahan lisäksi muuta rahoitusta, se eritellään vuosittain omiin kategorioihinsa. Tarve perustellaan lomakkeella lyhyesti, ja sen lisäksi liitteisiin täytyy tietenkin sisällyttää erillinen budjetti.
 |
| Kesän säteet tuntuvat ja multa haisee Oulussa toukokuussa 2023. Kuva: Dimi Salo |
KESKUSRAHASTON LOKAKUUN HAKU
Suomen Kulttuurisäätiön Keskusrahaston hakemukseen merkitsen hankkeeni olevan monialainen, sisältäen muun muassa musiikkia ja kirjallisuutta. Muutan Koneen Säätiölle tekemääni tuotannosta kertovaa tiivistelmää työsuunnitelmamaisemmaksi, jokseenkin vapaamuotoisemmaksi. Jätän, ainakin mielestäni, turhan maalailun pois ja keskityn olennaiseen. Keskusrahasto pyytää lomakkeelle erittelyn työskentelyyn ja muihin kuluihin ensimmäiseltä työskentelyvuodelta. Ensimmäisen ja toisen vuoden osuus eritellään ja ilmoitetaan tarkemmin tulo ja menoarvio -liitteessä.
Koneen Säätiön haun liitteitä muokkaan jonkin verran. Tiivistän ansioluettelo-portfolion 4-sivuiseksi ansioluetteloksi, koska se on ilmoitettu maksimipituus. Poistan siitä muun muassa opetustyöt, koska ne eivät liity tuotantoon. Työsuunnitelman tiivistän myös maksimisivumäärään, kuuteen sivuun. Lisäksi teen ohjeiden mukaisen tulo- ja menoarvion taulukkoineen. Työskentelyapuraha on 32 000 euroa vuodessa. Tohtorit voivat saada tutkimukseen 36 000 euroa per vuosi. Suomen Kulttuurirahastolta olen ennenkin hakenut ja saanut apurahoja, joten heidän järjestelmänsä käyttö on minulle tuttua, sujuvampaa.
ODOTTAVAN AIKA ON JÄNNITTÄVÄ
Tätä artikkelia viimeistellessäni on lokakuun loppu 2024. Olen suunnitellut monivuotista projektiani, laatinut liitteitä ja laskelmia ja hakenut apurahoja pian kaksi kuukautta. Nyt on hyvä pitää taukoa, hengähtää, ja jäädä odottamaan tuloksia. Jos näistä kummastakaan apurahahausta ei tuotannolle rahoitusta tärppää, haen joko uudestaan päivitetyllä hakemuksella koko tuotannolle, tai pienempiä palasia monista eri lähteistä tulevina vuosina. Ei kannata luovuttaa.
TAITEELLENI MYÖNNETYT APURAHAT 2016-2024
- 2024, Pohjois-Pohjanmaan rahasto, taiteelliseen työskentelyyn, 1-vuotinen apuraha, 30 000 €
- 2023, Sopivanlaiset-joukkorahoituskampanja, (mesenaatti.me), julkaisu- ja painatuskuluihin, 71 mesenaattia, 3475 €
- 2021, Suomi-Kreikka Yhdistysten Liitto ry, Kreikankielisten laulujen sanoittamiseen, 1000 €
- 2020, Oulun Valistustalorahasto, Sopivanlaiset-albumin aputyövoiman palkkioihin, 4500 €
- 2019, Suomen kulttuurirahasto, Pohjois-Pohjanmaan rahasto, Sopivanlaiset-musiikkinäytelmän käsikirjoittamiseen, 4000 €
- 2018, Oulun konservatorio, tilat käyttöön veloituksetta pohjaäänityksiä varten
- 2017, Georg Malmstén -säätiö, Sopivanlaiset-albumin säveltämiseen ja sanoittamiseen, 1500 €
- 2016, Oulun Valistustalorahasto, studiokuluihin, 700 €
 |
| Huumaava helle ja tuulenpuuskia Oulussa heinäkuussa 2022. Kuva: Dimi Salo |
LÄHTEET
Salo, D. 2024. https://dimisalo.fi/medialle/ Luettu joulukuussa 2024.
Kauppinen, E. 2024. https://www.kaleva.fi/hupisaarten-kesateatterissa-on-sisaltovaroitus-oul/8130011 Luettu joulukuussa 2024.
Koneen Säätiö 2024, a. Metsän puolella. Luettavissa: https://koneensaatio.fi/metsanpuolella/ Luettu lokakuussa 2024.
Koneen Säätiö 2024, b. Tilastot ja listaukset myönnetyistä apurahoista, palkinnoista ja lahjoituksista 2023. Luettavissa: https://koneensaatio.fi/uutiset/tilastot-ja-listaukset-myonnetyista-2023/ Luettu lokakuussa 2024.
Suomen Kulttuurirahasto 2024, a. Tavanomaiset työskentely- ja kuluapurahat. Luettavissa: https://skr.fi/apurahat/lokakuun-haku-keskusrahasto/tavanomaiset-tyoskentely-ja-kuluapurahat Luettu lokakuussa 2024.
Suomen Kulttuurirahasto 2024, b. Lokakuun haun tilastoja. Luettavissa: https://skr.fi/apurahat/lokakuun-haku-keskusrahasto/lokakuun-haun-tilastoja Luettu lokakuussa 2024.